Kokkoniemen kesä...

Kahvittelua kämpällä.

Auton kääntyessä viimeisestä tienhaarasta kohti rantaa, meri pilkahtelee mäntyjen välistä. Äkkiä punaiset mökit putkahtavat näkyville ja kivikolle vedettyjen veneiden kokat tulevat näkyviin. Meri pauhaa, aallot lyövät tasaisin välein rantakivikkoon ja kolmet kalamiehen askeleet käyvät mökin sisään. Mökin verho aukeaa ja radio napsautetaan päälle... "Odotettavissa huomisiltaan asti... kovan tuulen varoitus: Merenkurkku ja Perämeri etelän ja lounaan välistä tuulta 14 m/s..."
Merisää kertoo kaiken tarpeellisen ja vilkaisu ikkunasta kohti majakkaa varmistaa asian: pyydöille ei ole menemistä. Kalastus vaihtuu kahvitteluun ja porinointiin.
Onneksi tuuli aina jossakin vaiheessa hellittää ja kesään mahtuu myös hyviä kelejä!

Heinäkuun hellepäivän ilta.

Tuulten ja tyventen vaihdellessa myös saaliit vaihtelevat. Joskus edes kerran kesässä saattaa kalamiestä onnistaa. Vaikka toisaalta lohtahan kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.

Suolakala

Syksy saapuu ja siian pyyntiaika on käsillä. Kalamiehet kokoontuvat jälleen kämpälle hieman useammin. Kokkoniemen syksyä odotellessa...